Muutama katsottava video

Ajanvietettä kotona videoiden parissa.

Happy people. A year in taiga. Werner Herzog.
Pienen kylän elämää vuoden ajan keskellä Siperian metsiä. Videossa valmistuu sukset, talot ja ansat eläimille perinteisillä ja yksinkertaisilla työkaluilla. Katsomisen arvoinen pätkä! Puhuttu englanniksi.
Youtube noin 1,5 tuntia

Heimo's arctic refuge.
Samalla teemalla mennään, mutta Alaskassa. Ei niin paljoa rakentelua kuin edellisessä.
Youtube 52 minuuttia.

Dick Proenneke. Alone in the Wilderness.
Erakkona 30 vuotta Alaskassa. Rakensi itse hirsimökkinsä ja eleli mukavaa elämää kuolemaansa asti. Samasta aiheesta on myös ostettavissa elokuva jossa on aika paljon enemmän kuin youtuben lyhyessä versiossa. Suosittelen sen hankkimista.
Youtube 10 minuuttia.

Les Stroud. Snowshoe and solitude.
Pariskunta muuttaa keskelle Alaskan erämaita ja elää hyvin yksinkertaisella, mutta rikkaalla tavalla.
Youtube Kuusi osaa, noin 50 minuuttia.

Ray Mears. Siperia.
Siperian mailla paikallisten seurassa.
Youtube 23 minuuttia.

Isien työt. Kansantieteellinen filmi Oy.
Lyhytelokuvia vuosilta 1936-1939. Ruuhen valmistusta, kaskinaurista yms. Lukuisia videoita.
Linkki


Roman Dial. Lost Coast fat bike and packraft.
Läskipyörä ja alpacka packraft. Kannattaa vilkaista saman miehen muitakin videoita jos melonta pienellä kumiveneellä kiinnostaa.
Youtube 11 minuuttia.

National geographic live. Trekking the wild north Andrew Skurka.
Skurkan 4700 mailin vaellus alaskassa. Esitys kuvien ja videopätkien kanssa.
Youtube 33 minuuttia.

Danny MacAskill.
Jos luulit olevasi kettärä kävellessäsi niin tämä kaveri on ketterämpi fillarin kanssa....
Youtube 7 minuuttia.
Youtube 6 minuuttia. (3:07 kohdassa jotain käsittämätöntä...)

180 South.
Kiipeilyä, surffausta ja upea matka Patagoniaan. Netissä ei ole koko versiota katsottavana, mutta suosittelen sen hommaamista ja katsomista. Elokuvassa on muutakin sanomaa kuin hienot maisemat ja reissu.
Traileri youtubessa 2,5 minuuttia.

Hydrofoil.
Yhdistetään purjevene ja kantosiipialus niin päästään 51 solmun nopeuteen! Hakusanalla hydroptere löytyy lisää youtubesta.
Youtube 2 minuuttia.

Rough water sailing.
Astetta rankempi purjehduskisa.
Youtube 4 minuuttia.


EDIT 29.1
Lisäyksenä vielä video jonka osoitetta hain ties kuinka kauan selaimen historiasta löytyy alta. Alaskasta tämäkin. Metsästystä, perinteisiä erätaitoja, elämää ja rankkaa erämaata. Puhuttu ?, tekstit englanniksi.
Cree Hunters of mistassini. 58 minuuttia.
"An NFB crew filmed a group of three families, Cree hunters from Mistassini. Since times predating agriculture, this First Nations people have gone to the bush of the James Bay and Ungava Bay area to hunt. We see the building of the winter camp, the hunting and the rhythms of Cree family life."

Kuusamo easy siteen asennus madshusin tunturisuksiin

Kuusamon easy side joka olikin aika tuttu suksiside viime talvena löysi viimein "oikeisiin" suksiin. Siirsin 44mm latusuksista siteet Madshusin glittertind tunturisuksiin.  (68-55-62mm.)

Kuusamo easy side kiinni latusuksissa viime talvena. Suksen kapeus vaati vanerista tehdyn alustan suksen ja siteen väliin. Ongelmaa ilmeni suksen upotessa vanerin ottaessa vastaan, suksi vanerin varassa ei pidä kovinkaan hyvin...

Tälle talvelle varsinkin nyt kun lunta on tullut etelä suomeenkin niin hankin madshusin glittertind sukset pitopohjalla. Valitsin aavistuksen liian löysän pituuden painolleni. 200cm pituinen suomupohjallinen suksi pitää varmasti painollani (75 kg). Mielummin liikaa pitoa kuin lipsumista!

Ei muuta kuin tunaamaan kuusamon sidettä paikoilleen! Pahoittelen kuvanlaatua, kamerasta loppui akku joten kaikki kuvat on otettu kännykällä.

Latusukset siteen irroitusta odottamassa.

Siteet irroitettu ja vanhat ruuvinreijät paikattu paikkapaloilla ja liimalla. Alkaa sukset näyttämään aika reikäisille. Onneksi kaveri otti sukset vastaan ilmaiseksi. Paikkapalat, liimaa ja viila, niillä pääsee pitkälle...

Siteen paikan määrittäminen alkaa suksen tasapainokohdan etsimisellä. Käytännössä kaikki siteet asennetaan  tasapainokohdan perusteella. Tasapainopiste löytyy esim. viivottimen avulla asettamalla kuvan mukaan. Muutaman millin heitoilla ei ole mitään väliä. Varsinkin suomupohjaisissa suksissa on aika hankala löytää millinmukaista paikkaa. Muista varmistaa molempien suksien tasapainopisteet. Puuytimellisissä suksissa tasapainopiste saattaa heittää jopa parilla sentillä toisistaan. Ota puoliväli ja aavistus eteenpäin. Jos heitto on tosi iso on suksiparissa vikaa. Mielummin liian eteen kuin taakse. 

Ruuvien pituus kannattaa varmistaa ennen reikien poraamista. Kuvassa vanha ruuvi oikealla ja uusi ruuvi vasemmalla. Oikean pituinen ruuvi ei mene pohjan läpi edes vahingossa. Muista siteen tuoma paksuus. Yleensä suksisiteissä tulee sopivat ruuvin mukana, mutta varmista silti pituus silmämääräisesti ettei tule vahinkoja. Siteiden ruuvit eivät ole normaalia rautakaupan tavaraa. Kierteet ovat syvemmät ja pää tylppä. Niitä saat siteiden valmistajilta tai retkeilyvarusteliikeistä kysymällä.

Kun tasapainopiste on löytynyt noudatetaan siteen valmistajan ohjeita asennukseen. Kuusamon easy siteessä  siteen  nivel on tasapainopisteen kohdalta kolme senttia eteenpäin. Mittaa ja merkaa tussilla reikien paikat. Varmista molempien siteiden tulevan samalle kohdalle ettei tule virheitä. Kuusamon siteelle ei ole sabluunaa jolla yleensä tulee asennettua siteet joten silmällä ja sormilla tulee varmistettua siteen kohta keskelle suksea.

Normaalisti tulee asenneltua SNS tai NNN siteitä joko pilot, normi tai BC versioina sekä perinteistä eräsidettä jolloin käytössä on sabluuna jolla reijät osuu kohdilleen. Easylle ei ole tätä helpotusta... Sabluuna jota käytän on metallinen häkkyrä jossa on kaikkiin siteisiin reijät valmiina. Vinoon ei voi porata ja kaikki reijät tulevat oikeaan kohtaan. Kunhan tasapainopiste on määritelty oikein. Sabluunassa on merkki johon tasapainopisteen on osuttava. 

Kuvassa on terä jolla reijät porataan. Terässä on erikseen kapea terä jolla reijästä tulee sopivan levyinen sekä oikean pituinen. Oikean terän kanssa ei vahingossa poraa koko suksen läpi. Itse en uskaltaisi porata käsivaralta normaali poranterän kanssa sukseen reikiä... Tussilla merkataan pisteet porausta varten. Siteen läpi ei viitsi porata tarkkuuden takia. Isot virheet on helppo korjata, mutta pienet muutaman millin korjaukset ovat käytännössä mahdottomia.

Reijät porattu oikeisiin kohtiin. Seuraavaksi roskat pois ja liimaa peliin. Liimana käytän puuliimaa jossa on korkea vedenkesto. Merkkiä en muista, mutta on erikeeperistä seuraava. Liimaa voimalla reikään sekä rautalangan päällä pyörittelyä että liimaa on varmasti kaikkialla reijän seinämillä riittävästi. Liimaa ei voi olla liikaa, kaiken ylimääräisen voi pyyhkiä pois asennuksen jälkeen! Seuraavaksi alkaa ruuvien ruuvaaminen paikoilleen. Käyttämäni ruuvit oli aavistuksen liian leveät joten joutui leikkimään poranterällä hetken että sai siteen reijistä millin leveämmän. 

Siteet kiinni ja koko paketti hiihtovalmina kunnes liima kuivuu!

Mökillä puuhastelemassa

Pitkästä aikaa taas grammarin parissa. Syksy tulee vauhdilla ja talvea odotellaan etelä suomeen, räntää sataa ja välillä vettäkin. Syksyn mittaan metsäretket on jäänyt vähemmälle johtuen kurjasta säästä. Vapaapäivinä sataa kun työpäivinä aurinko paistaa...

Käytiin työporukalla Nuuksiossa syömässä. Nuotioruokaa ja hyvää seuraa. Retki jäi aika lyhyeksi johtuen kaupan aukioloajoista sekä pienimuotoisesta säätämisestä paikan suhteen. Tarkoitus oli mennä kämmenlammen laavulle. Laavusta löytyi partiolippukunnan retki, emme viitsineet häiritä heitä viinipulloillamme sekä nuotioruoalla. Joten jatkoimme matkaa kohti Kaitalampea. Kaitalammen lukuisat nuotiopaikat varmasti tarjoaa oman paikan. Tiedustelija matkaan hyvän juoksukunnon kanssa varmisti paikan olevan vapaana. Sinne siis!

Ruokaa riittää.

Söimme siikaa sekä paprikan sisällä kypsennettyä couscous sienimuhennosta. Helppo tehdä ja maistuu hyvälle.

Itsenäisyyspäivän vapaat

Joskus käy niinkin hullusti, että vapaapäiviä on peräti kolme peräkkäin. Töistä päästyä kiireen vilkaa kohti mökkiä Tammisaareen. Ohjelmassa... ei mitään. Laiskottelua muutama päivä ilman kiirettä minnekkään. 

Kuutamo

Suppiksia löytyy valmiiksi pakastettuina.

Puuhastelua puukon ja koveltimen kanssa.

Katajalusikka.

Ostin koveltimen, kovelon, kovertimen, vuoluraudan, ja nimiä riittää... Eli puukon jonka terä on rullalla. Lusikoiden ja muiden kippojen ja kuppien tekeminen helpottuu. Tilasin puukon poratuuli nettikaupasta hintaan 19,50€ Näppärä laite.

Fenix HL 21 otsavalaisin

Fenix HL 21 otsavalaisin. Paljon tehoa pienessä ja kompaktissa koossa.


Fenixin uusi HL 21 otsalamppu vaikuttaa aika täydelliseltä pakkaukselta numeroiden puolesta. AA paristo, regulointi ja 90 lumenin valoteho. Valaisin toimii ja olen tyytyväinen ostokseeni. Valoteho riittää jo aavistuksen hankalampaan maastoon eikä täyttä tehoa tarvitse käyttää kulkiessa selkeämpiä polkuja.

Valaisin on aika kompakti. Muovinen runko joka kätkee sisälleen ledin sekä pariston. Yksi AA paristo helpottaa varaparistojen mukana kantamista ja niitä löytyy lähes joka paikasta. AA paristoja saa kohtuu edullisesti. Valaisimen rakenne miellyttää, paristo sisään ja menoksi.
Valokeila lampussa on kaksiosainen, keskellä huomattavasti kirkkaampi reunojen jäädessä himmeämmäksi. Lampulla näkee kauaksi vaikka täysi teho ei olisikaan käytössä.


Maksimiteho 90 lumenia
Keskiteho 43 lumenia
Heikkoteho 3 lumenia


Koitin valokuvata tehojen eroja kameralla, mutta tulin siihen tulokseen että kamera on minua fiksumpi enkä onnistunut säätelemään kameran säätöjä vastaamaan todellisuutta. Joten kuvia valotehosta ei ole. Kameran valotusmittari on liian fiksu...

Matkaa kattoon 165cm. Keilan reunasta keskelle 115cm.

Täysiteho 90 lumenia tuntuu liiankin tehokkaalle metsäisessä maastossa. Valokeila näyttää niin pitkälle kuin metsässä pystyy näkemäänkin. Teho riittää aivan hyvin reitin hakemiseen tuntemattomasta maastosta.
Keskiteholla on mukava kulkea. Polun näkee hyvin ja valokeilalla erottaa polun mutkat vielä kymmenenkin metrin päästä. Keskiteho on se mitä tulee käyttäneeksi suurimman osan ajasta.
Pienin teho yllätti positiivisesti, silläkin näkee ihan hyvin vaikka lumenit on pienet. Selkeä polku jota on tarkoitus seurata kompastumatta juuriin tai hiekkatie jonka määränpää on selvillä riittää pienin valoteho. Tosin pienimmällä teholla polkujen risteykset on vähäsen epävarmoja valintoja.
Valokeilan muodon kapeus auttaa näkemään pitkälle. Valokeilan kaksiosaisuus on aika selvä, keskiosa on hyvin kirkas ja pistemäinen kun taas reunat himmeät. Rauhalliseen kulkemiseen valokeila saisi olla leveämpikin. Lampun mukana tuli valon hajoituslinssi joka hajoittaa valon huomattavasti leveämmäksi ja kirkas keskipiste häviää. Linssi helpottaa elämää leirissä, mutta maastossa hajotus on ehkä liikaakin. Lisäksi lampun ollessa päässä hajavalo häiritsee silmiä.


+Reguloitu
+Vesitiivis
+AA paristo
+Edullinen
+Pienikin teho riittää


-Kapea valokeila
-Hajoitinlinssi heijastaa silmiin
-Pariston vaihto vaatii todella kovaa sormivoimaa!
-Hihna löystyy itsestään taskussa/repussa ollessaan

Lamppu on hyvä ja toimiva kunhan siihen vaihtaa hihnan sellaiseksi ettei se löysty itsekseen ja jos paristokannen avaamiseen tarvittavan voiman saisi pienennettyä...

Paino ilman paristoa: 66 grammaa (sisältää kaikki osat mukaanlukien hajoituslinssin)

Partioaitta.fi 39,90€




Fenixvalaisimet.com:

HL21 Premium R2 on pienikokoinen ja kevyt ostavalasin. Viimeisin LED-teknologia tuottaa kirkkaan jopa 90 lumenin ja huikean 93 metrin kantomatkan (ANSI NEMA/FL1). Uusi, entistä käyttömukavamman nauhaston ansiosta HL21 on mukava pitää päässä pitkiäkin aikoja. HL21 integroitu rakenne on täysin vesitiivis IPX-8 standardin mukaisesti. Ominaisuudet Käyttötilat: 90lm/2h 3min, 3lm/53h, 43lm/5h 43min, SOS-signaali Digitaalisesti reguloitu virransyöttö Käänteisen polarisaation suojaus suojaa paristoja SmartFocus heijastinkartiolla näet samanaikaisesti lähelle ja kauaksi Optinen AR-kovapinnoitettu lasilinssi Vesitiivis IPX-8 standardin mukaisesti Tyypin III-kova-anodisointi Sisältää valonhajoitinlinssin ja O-rengas

Partioaitassa retkipäivät

Partioaitassa retkipäivät tämän viikon. Muutama kevytretkeilijän tavarakin on osunut alelistoille.

Haglöfsin goga makuupussit
Thermarest neoair makuualustat
Buff villaversiona
Power stretch hanskat ja pipo
Petzlin pienet otsalamput
Fenix hl21 otsalamppu
Marmot cruz housut

Siinä omat suosikit poimittuna partioaitan nettisivuilta. On siellä muutakin kuin netissä näkyvät tavarat. Esimerkiksi realin kasvispata lähtee aika halvalla jos sitä on vielä jäljellä.

Alumiinipullo k-kaupasta

Ruokakauppareissulla osui silmiini uusi muoto alumiinitölkistä. Puolen litran pullo energiajuomaa alumiinisessä pakkauksessa. Kierrekansi ja kupera pohja. Korkki on isompi kuin normaali limupullossa. Juomapullokattila yhdistelmä? Kattila korkilla? Kaulus sahattuna kattilana/mukina? Muita ideoita tai ajatuksia?

Pullo. Normaali 0,5 olut mittasuhteena.

K-kauppa Niittymaa, Niittykumpu Espoo.

Maahantuojana delhome.

Paino 61 grammaa korkin kanssa.

Hinta 3,69€, ei panttia.

Puukeittimien kanssa Nuuksiossa

Kirjoittelin aikaisemmin uudesta ikea puukeittimestä joka mahtuu trangian 1,5 litran kattilan sisälle. Testiajo osoitti sen toimivan kuin pitääkin. Mahtavaa!

Ikea puukeitin käytössä.

120 grammaa puukeittimestä ei ole paljoa. Nuudelit pataan ja syömään.

Mukaan ikea puukeittimen kanssa vertailun vuoksi hankittiin kunzi puukeitin. Kunzi pakkaantuu aivan littanaksi paketiksi eikä vie tilaa kovinkaan paljoa. Paino tosin harmittaa 570 grammaa.

Hyvää puuta kunzissa

Kunzin rakenne mielyttää. Kahdessa vastakkaisessa seinässä on sarana seinän puolivälissä. Seinät taittuu sisälle kun sen laittaa kasaan ja pohja jää kokonaisena taitoksen väliin. Ilmanottoaukkoja kunzissa on yllättävän vähän. Hyvälläkin puulla poltettaessa savua tulee paljon. Seinämiin voisi porata parikymmentä reikää lisää.

Kunzi toimii niin kuin pitääkin. Aavistuksen suurempana ja paremmin ilmaa saavana siitä saisi oivallisen nuotion korvaajan. Vielä kun painokin jäisi alle 300 gramman ostaisin sen heti!

Kunzin leveys riittää juuri ja juuri makkaran grillaamisen. Paketin mukana tulevat kaksi rautalankatikkua pitää makkarat hiilloksen päällä samoin kuin kanansiivetkin.

Kunzi puukeitin 

Paino 570 grammaa pakkauspussin sekä kahden U-muotoisen metallitikun kanssa.

96€ varuste.net

Alla kaikenlaisia muita kuvia Nuuksion reissultamme joka kulki reittiä:

Siikajärvi-Kolmoislammit-Holma-saarijärvi-Iso-holma-Vähä-holma-Mustalampi-Kattila-Iso-kalatoin-Pikku-kalatoin-Tervahauta (etelään)-Högbacka.

Mustikkaa saa syödä niin paljon kuin vatsa vetää!

Ursuit, kalja ja kesä. Kuivapuku vesitestissä.

Kokkailua. Kanansiivet grillissä.

Karhu? Kattilasta vähän pohjoiseen.

Iso-kalatoin

Kaikki kuvat.

Kamerakiinnike kävelysauvaan

Hetken pohdintaa ja sahausta. Sauva kulkee retkillä mukana antamassa tukea minulle sekä teltalle. Jotain muuta... ai niin valokuvaus! Ostin pienimmän kuulapään mitä Foto Tapiolasta löytyi. Hinta tuntui aika kalliilta muistaakseni 25€, mutta pienestä paikallisesta valokuvausliikkeestä ostaminen on paljon mukavampaa kuin suurista jäteistä. Kuulapään mukana sain ruuvin joka sopii kuulaan. Ruuvi on valettu muoviin joka on noin 2 euron kolikon kokoinen. Kuvaa tästä ei valitettavasti ole. Silmämääräisesti mittailtuani sahasin muovirenkaan neliöksi. Vähäsen viilaa niin se sopii kävelysauvani hihnan läpiviennin reikään. En käytä hihnoja sauvoissa joten reijän täyttämisestä ei ole haittaa. Kuumaliimaa molempiin päihin ruuvin kiinittämiseen ja valmista! Rakenteluun meni aikaa noin vartti joten aika helppo rakenteluprojekti.
Liima ja ruuvi painaa sauvassa 7 grammaa, kuulapää 47 grammaa.

Puukeitin

Pientä askartelua taas... Aikaisempi puukeitin suunniteltiin käytettäväksi MSR titan kettlen kanssa. Puukeitin mahtuu kattilan ympärille eikä hukkatilaa tule juurikaan. Ongelmaa tulee muiden kattiloiden kanssa kuten trangian 1,5 litraisen titaanikattilan kanssa. Keitin ei mahdu sisään eikä ulos kovin kätevästi. Joten uutta suunnittelua peliin.

Puukeitin edestä

Keitin on tehty ihan samasta mahtavasta tavarasta, ikea ordning aterintelineestä. Tässä mallissa käytettiin siitä saatavaa korkeampaa versiota joten aterintelineitä tarvitaan vain yksi.

Pientä saksimista peltisaksilla sekä puutarhasaksilla. Malli on kaksiosainen, jotta siitä tulisi tarpeeksi matala ja mahtuisi trangian kattilan sisälle. Yläosan paikallaan pitämiseen tarvitsee kaksi kiilaa joiden halkaisija on kohtuu pieni. Kuvassa vargon 6 gramman titaanikiilat.

Puukeitin takaa

Tätä rakennelmaa en ole vielä päässyt testaamaan tositoimissa. Uskoisin sen toimivan... Monesti puukeittimien rakentamisessa on yksi iso ongelma. Kun luulee ilmanottoaukkoja olevan riittävästi niin se ei pidä paikkansa. Pienet puukeittimet vaatii yllättävän paljon ilmaa palaekseen.

Puukeitin kasassa

Yllä kuva keittimestä kasassa. Samaan kattilaan mahtuu vielä kiilat, kahvi, muki ja mahdolliset sytykkeet. Paino pelkälle keittimelle 120 grammaa joka on ihan hyväksyttävä paino. Lisäämällä ilmanottoaukkoja paino jäisi varmaankin noin 100 gramman lukemaan.

Toivottavasti pian pääsee testaamaan!

Ensiapu ja muuta

Kevyessä yksinkertaisessa repussa taskuja on yleensä aika vähän. Jotenkin tavarat mitä mukanansa kuljettaa pitäisi sijoittaa reppuun. Pakkaan reppuni sisällön yhteen kuivapussiin vaatteet ja yöpymiseen liittyvät varusteet. Jos majoite on märkä siirtyy se kuivapussin ulkopuolelle. Kameralle on oma kuivapussi. WC paperille oma koska sitä joutuu kantamaan mukanaan puskaan muiden varusteiden jäädessä syrjemmäksi. Osprey talon 33 repussa lantiovyön taskuissa kulkee linkkari ja muut päivän aikana tarvittavat pikkutavarat.
Lopuksi jää sitä ja tätä varatavaraa. Pakkasin ortliebin a6 dokumentti pakkauspussiin kaiken muun. Ensiapu, korjaustarvikkeet, yms yleiskrääsä. Pussi on vesitiivis ja tehty todella vahvasta muovista. Pussukka sulkeutuu tarralla ja kätkee sisäänsä kaikenlaisen tavaran jota toivottavasti ei tarvitse eli ns. survivalvarusteet.

Klikkaa kuvaa niin näet tekstin isompana.

Tuollainen voisi olla perusvaravarustepussi joka kulkee aina mukana. Siinä on kaikki millä pärjää reissussa. Lisäksi tietty kaikki muut varusteet, ruoka, linkkari yms. Pitäisi vielä hankkia pieni peili. Kuvaan unohtui merkitä ompelutarvikkeet hakaneuloineen ja lankoineen.

140 grammaa sisältöineen.

Columbia Drainmaker kengät

Columbian Drainmaker vesikengät. Vesi valuu sisään yhtä nopeasti kuin uloskin. Kevytretkeilijälle kenkien valinta on varmasti vaikeaa joskus. Gorelenkkarit vai jokin muu? Järeät vaelluskengät ei välttämättä ole ratkaisu jos jalkasi on kunnossa eikä suurempia vammoja jaloissa ole havaittu. Kevyen repun kanssa jalka liikkuu kuin se on tarkoitettukkin. Muutama miljoona vuosi on mennyt, jalka on mitä on. Ainoa epälooginen jäänne mikä tulee itselleni mieleen on kynnet. Kaikki loppu kymmenien lihaksien ja luiden kanssa on evoluution aikaansaannosta luoda jalka joka toimii. Valitettavasti kaikilla jalka ei ole kunnossa. Jalan käyttö jää vähälle turhankin helposti. Päivittäinen 30 min lenkki auttaa, mutta luoko se jalalle sellaiset olosuhteet joihin tottuminen vaatii seuraavat muutama tuhat vuotta?
Jalat kipeytyy kävellessä vaelluksilla, kaupungilla tai muuten vaan. Johtuuko se kengistä, jaloista vai rankasta reissusta. Veikkaisin sen johtuvan kengistä, liian tukevista kengistä. Ihmisen jalka kestää varmasti kovaakin rääkkäystä kunhan jalat on kunnossa ja jalkojen päällä oleva paino on kohtuullinen. Ylipaino tai painava rinkka tuntuu jaloissa vaikka kuinka treenaisi kävelyä.
Jalkojakin voi treenata kohti sitä mihin ne on tarkoitettu. Jäykillä kengillä eliminoidaan pienien lihasten ja jänteiden kuormitusta. Kuulostaa hyvälle kun mennään jalan kestävyyden rajoilla. Huippu-urheilu tai jo todetut vammat jaloissa jolloin tiettyjä rasituksia pitää varoa, mutta kuinkas me muut terveet ihmiset jalkoineen?
Vaikka en lääkäri olisikaan uskoisin suurimman ongelman olevan lihakset. Ne jännät jutut jotka tukevat koko ruumista. Eihän pyöräilijäkään ala painamaan kädellä polvea alas kun reisilihas ei jaksa enää... Eihän?

Columbia Drainmaker kengät

Jalkojen totuttaminen liikkeeseen on helppoa ja vaikeaa. Kymmenien kilometrien kävely päivittäin vie aikaa monta tuntia. Juokseminen menee nopeammin, varsinkin uusilla huippulenkkareilla.... Jotka tukevat jalkaa eli taas lähestytään alkupistettä! Käytä ja rääkkää jalkaasi päivittäin, väsyminen tarkoittaa hyvää eikä pahaa kunhan ei liikuta äärirajoilla. Varpaiden ja kantapään välillä tapahtuu luultavasti yhtäpaljon kuin kantapään ja lonkan välillä. 

Jalan treenaaminen kuntoon lähtee pienistä asioista. Ensimmäinen asia on kävellä, juosta, hyppiä tai muuten vaan liikkua päivittäin. Liika paino jaloilla tekee pahaa, ylipaino rasittaa niveliä sekä saattaa aiheuttaa loukkaantumisen. Sama pätee rinkan painoon. Jalkine on toinen. Jalassa on omasta takaa "tukevia" osia, käytä niitä. Superhypertukevat jalkineet siirtää rasituksen helpommin isommille lihaksille joka varmasti auttaa rankoissa suorituksissa, mutta entäs normaaliliikkumisessa tai vaelluksella kun pistemmäinen kuormitus yllättää jalan. Paha kivikko, yllättävä lipsahdus, nyrjähdys yms... 

Treenaa jalkaa päivittäin liikkumalla kengillä jotka eivät tue tai muutenkaan muodosta lisäapua jalalle. Kyllä jalka kestää kunhan sitä totuttaa siihen mihin se on tarkoitettu!

Jalkaa voi treenata ja käyttää kevytkenkiä kuten feelmax ja fivefingers tossuja. Kaikille se ei kuintenkaan sovi  joten käytä niin kevyttä kenkää kuin voit, jos sattuu niin vaihda jäykempään kunnes voit palata kevyempään. Kunhan periaate säilyy, jalka tekee työn eikä kenkä! Tässä yksi vaihtoehto kengäksi pehmeällä pohjalla:

Columbia Drainmaker

Kevyet tossut

Columbian kevyet kengät tekee pienen poikkeuksen verrattuna muihin vastaaviin "lenkkareihin". Pohjan reunassa olevat reijät jatkuvat pohjallisen alle jolloin vesi valuu ulos yllättävän nopeasti. Toinen asia on "kappi" eli kantapäätä tukeva osa on ulkopuolella. Aika monissa kengissä joita on tullut kulutettua loppuun kantapään osalta on kantapään vahvike painanut ikävästi. 

Video veden ulostulosta

Columbian tossu istuu jalkaani täydellisesti. Leveyttä on ehkä vähäsen liikaa joten kaikki leveämpijalkaiset hihkaiskaa ilosta! Reunassa oleva ISO logon hiostavuus mietitytti hetken, mutta ei se haittaa. Pohjan materiaali on kuin crocseissa, mutta ohuempi. Kulutuspohja on normaalin tuntuista lenkkarin pohjaa. Vesi valuu ulos uskomattoman nopeasti, katso video yllä.

Pohja

Kengän jäykkyys asteikolla 1-5 lähentelee kahta. Pohja taipuu ja vääntyy kivien päällä miten sattuu. Jalka korjaa asentoa eikä se haittaa. Omat jalkani kipeytyivät 20 km kovalla menolla metsässä sekä asfaltilla. Luulisin kipeytymisen johtuvan puutteellisesta liikkumisesta. Tosin vauhtia oli aika paljon, sauvojen kanssa juoksua puolet matkasta rinkka selässä.

Mikä jäykkyys?

Pohja taipuu miten sattuu mikä on ihan hyvä juttu. Saapahan jalat treeniä. Nauhat kun jättää auki on olo kuin perus crocsit jalassa paremman ja ohuemman pohjan kanssa. Toimii ainakin taukokenkinä jos ei muuten.

Jos et vielä huomannut kyseessä olevan maailman rumimmat kengät! Aivan karsean näköiset läpyskät. Vaihdoin valkoisien nauhojen tilalle mustat. Mielyttää omaa silmää enemmän vaikka rumat ovat vieläkin. Ostin toiset samanlaiset kengät erivärisinä. Onpahan toiset tilalla kaapissa kun vanhat kuluvat loppuun. Tällä menolla syksyllä pääsee uusi pari käyttöön. Mmmm värinä musta, no ehkä vähäsen paremman näköinen kuin harmaa...

Yksi muista väreistä.

Columbia Drainmaker

Partioaitta 79,90€

468 grammaa koko UK 8,5 (normaalisti minulla on kaikki kengät UK9)

Columbia.com:

"This fully drainable water shoe lets you catch the fish and release the stream.  LESS

On a recent fishing trip in the Florida Keys, we spotted guys wearing running shoes in and around the water. We figured they could do without the Soggy Shoe Syndrome, so we created a hybrid shoe that combines the lightweight comfort of a running shoe with the quick-dry capabilities of a water shoe. The upper features breathable open cell mesh with a durable TPU toe cap, while the Techlite™ midsole has built-in drainage ports in the heel and forefoot to allow water to instantly escape. Wet/dry traction is assured by a siped, lugged outsole with Omni-Grip® Wet Grip rubber for sure footing on slick surfaces."

Andrew Skurkan selostus Alaskan-Yukon matkasta

Puolentunnin esiintyminen national geographic videolla. Aiheena Skurkan pitkä vaellus läpi Alaskan.

Matkaonki Blue Fox Stiffer XXS

Onginta retkien taukopaikoilla varsinkin auringon paistaessa tuo mielelle rauhan, mutta mitkä välineet mahtuvat pieneen reppuun? Kajakissa viime vuodet on kulkenut teleskooppivirveli ja pieni kela. Onki olisi mukavampi.
Löysin sattumalta pienen ongen joka mahtuu jokaiseen reppuun.
Pituutta ongella on 4,2 metriä, mutta kuljetuspituus vain 26 cm!!!

Onki koostuu 21 osasta ja toimii kuin normaalit teleskooppionget tosin painoa on enemmän. Mukaan tulee muovinen kotelo johon mahtuu myös onkilaitteet. Nyt on onki joka kulkee kaikkialle helposti. Syötti puuttuu joten siihenkin tarvitsi ratkaisun joka olisi helppo ja toimiva. Keinotekoisista madoista löytyy varmasti monenlaista mielipidettä, mutta maistuu ne ainakin ahvenelle ja särjelle.

Madot

Berkley gulp tekomadot näyttävät yllättävän aidolle. Pienen aallon heiluttaessa kohoa mato kiemurtelee kuin se olisi elävä. Madoissa on myös makuainetta jonka pitäisi maistua madolle... 

Onki paketissa

Blue Fox Stiffer XXS onkivapa.

Pituus 4,2 metriä.

21 osaa.

Kuljetuspituus 26 cm.

Ongen paino 316 g.

Kotelon paino 110 g.

21,90€ 

varuste.net

Berkley Gulp madot

Matojen pituus 10 cm.

Paino 78 g. (avaamaton purkki)

8,50€

Partioaitta

Huippu 2011. Vaellus Saariselällä

Huippu 2011 vaellus koostui Espoon Tapiolan ja Oulun alueiden lippukuntien samoajaikäisistä partiolaisista. Samoajat ovat (14) 15-17 vuotiaita joita mukaan saapui 12 henkeä. Lisäksi vaelluksella oli 4 aikuista partiolaista. Suuntana Saariselkä 10.6-18.6.2011.

Lähtö:
Lähdimme perjantai illalla linja-autolla Helsingistä kohti pohjoista. Ajanvarauksen ohjeiden mukaan paikkoja ei tarvinnut varata etukäteen. Kuljettaja oli aivan muuta mieltä ja kirosi täyttä autoa. Onneksi mahduimme mukaan ja muutama paikka jäi ylikin. Lahden kohdalla keskellä ramppia jotain räjähti ja kolisi, klonk klonk klonk.. Bussi syrjään ja kuski pihalle ihmettelemään rikkoontunutta rengasta. Onneksi ABC huoltoasema on aivan vieressä joten teemme pidemmän kahvitauon. Muutamaa tuntia myöhemmin rengas saatiin vaihdettua uuteen ja matka jatkuu! Jossain vaiheessa autoon saapuu muutama muukin joille paikat eivät enää riittäneet vaan joutuivat istumaan lattialla Ouluun asti. Kuulema saivat jotain hyvitystä matkalipuista. Oululaiset partiokaverimme pääsi toisella autolla Oulusta eteenpäin vaikka olisivat mahtuneet meidänkin kyytiin...

Rengas vaihtuu odottelun jälkeen.

1. Vaelluspäivä. Kiilopää-Rautulampi.

Kaikki kasassa ja valmiina kohti maastoa. Huonosti nukutun yön jälkeen nousu tunturiin tuntuu jaloissa vaikka reppu ei painakkaan kovin paljoa. Oma reppu 12,5 kiloa sisältää yhteisen teltan, kaksi keitintä, kaksi kattilaa, puolet ruoasta sekä omat varusteet. Samoajien rinkat olivat yllättävän kevyet, suurimmalla osalla paino pyöri noin 15 kilon tuntumassa. Osalla reilusti enemmän... Onneksi kaikkien rinkat suhteessa kantajaan olivat järkevän painoiset.

Matka alkaa sateisessa säässä yli tunturien. Otimme johtajille oman reitin samoajien kulkiessa kahtena ryhmänä itsenäisesti. Vettä sataa ja tuulee lämpötilan ollessa kohtuu alhaalla, veikkaisin 5 astetta. Näkyvyys onneton, mutta vaeltajilla hauskaa!

Heikko näkyvyys 30 min. kävelyn jälkeen.

Rautulammella nopeasti teltat pystyyn ja nukkumaan tietysti ruokaa unohtamatta. Ensimmäiselle illalle viitsii kantaa tuorettakin mukana.

Ihan normaali retkiruoka.

Muut menivät nukkumaan kun keksimme lähteä viereiselle huipulle katsomaan aurinkoa ja lähettämään kuvia blogiimme. Muutama tunti siinä menikin, mutta maisemat on aivan mahtavia sateen jälkeen auringon paistaessa alhaalta.

Kaikki vaatteet päällä keskellä yötä.

2. vaelluspäivä. Rautulampi-Tuiskukuru.

Matka Rautulammelta kohti seuraavaa yöpaikkaa koitettiin pitää mahdollisimman ylhäällä puurajan yläpuolella. Koko matka ei onnistuisi, mutta ainakin alku näyttää lupaavalta. Alas tultaessa löysimme pienen lammen jonka rannalla teimme lounaaksi jauhelihaa makaronilla. 

Jauhelihaa taisi olla vähäsen liikaa...

Lounaan jälkeen kohti Tuiskukurua. Hyttyset alkaa häiritsemään oikein kunnolla. Myrkkyä ihoon ja verkkoa päähän. Perillä illalla ja kaikki samoajatkin ovat löytäneet paikalle. Ei huolta kunnes eräät mummolta lainassa olevat vanhat kengät sanovat toisin... Pohjan eva on haurastunut ja hajonnut kokonaan. Pohja ei pysy paikoillaan edes teipillä. Nopean inventaarion jälkeen lainaan löytyy sandaalit loppuajaksi.

Vanhat kengät.

Ilta kului kartaa katsellessa ja viereistä huippua huiputtaessa. Puolet porukasta kapusi Tuiskupäiden huipulle ennen nukkumaan menoa. Kova tuuli, mutta lämpimämpää kuin ensimmäisenä iltana.

Huipulla.

3. Vaelluspäivä. Tuiskukuru-Luirojärvi.

Aamu valkenee lämpöisenä ja sää vaikuttaa aurinkoiselta. Lähdemme tyttöjen kanssa kohti Luiroa. Matka etenee nopeasti. 14 vuotiaat painelevat menemään ihan samaa vauhtia kuin itsekkin menisin. Matkalla osa käväisevät huipulla kuittaamassa viestit.

Aina on aikaa keittää kahvit!

Luiron ylitys.

Kohtalaisen aikaisin Luirolla ja koko porukka pääsee saunaan ja uimaan. Myyriä juoksee kaikkialla joten ruoat telttaan tai puuhun roikkumaan.

Meidän telttakylä muodostuu lähinnä fjällrävenin teltoista.

4. Vaelluspäivä. Luiro-Sokosti-Lupukkalampi.

Kohti Sokostia. Kovaa kiipeämistä varsinkin kun kaikki valitsivat huiputtamisen rinkkojen kanssa jotta voisimme jatkaa matkaa Sokostilta eteenpäin pitkin tunturia.

Sokostin huipulla.

Jatkamme matkaa tunturissa ylhäällä kohti pohjoista päämääränä Lupukkalampi. Kiertelemme aikamoisen lenkin pitääksemme korkeuden vakiona. Ylhäällä on vähemmän hyttysiä ja enemmän aurinkoa! 

Pulkkamäki.

Ylhäällä löydämme lunta sekä mukavan lounaspaikan. Koko päivän matka näkyy takana kun kiertelemme korkeuskäyriä. Koko päivä aurinkoa alkaa näkymään naamassa aurinkorasvasta huolimatta.

Kevyt reppu on mukava!

Lupukkalammella.

5. Vaelluspäivä. Lupukkalampi-Porttikoski.

Uni painaa silmiä pahasti vaikka unta on ollut ihan riittävästi. Käymme johtajaporukalla muutamalla lisähuipulla. Ehdin nukahtaakkin tauon aikana. Jatkamme samaa rataa kuin aikaisemminkin, kiertelemme ylhäällä. Aurinko paistaa taas ja lämmin on! Lounas ylhäällä pienen lammen rannalla.

Lounas ja puukeitin.

Koko päivän on ollut lämmin, ehkä liiankin lämmin. Porttikoskella t-paita on ihan riittävä asuste. Olisipa kalastusvälineet mukana.

Porttikoski.

6. Vaelluspäivä. Porttikoski-Rautulampi-Kiilopää.

Aamupalaveri paljastaa kaikkien haluavan nukkua pitkään joten emme jää Rautulammelle yöksi vaan nukumme siellä hetken ja jatkamme yöllä kohti Kiilopäätä. Päivä tulee olemaan pitkä.

Päiväunet hyttysparvessa.

Rautulammella aikaa jää 4 tuntia päiväuniin. Muut änkevät tupaan, mutta minä ja vaellusparini menemme telttaan joka tuntuu todella hyvältä vaihtoehdolta. Hiljaista eikä hyttysiä. Kello 22.00 jatkamme matkaa kohti Kiilopäätä.

Kohti Kiilopäätä.

Saavuimme Kiilopäälle noin kello 02.00. Telttaan nukkumaan. Seuraavana aamuna suihkuun (3€/henkilö) ja kahville. Bussi lähti kahden aikaan jolla pääsimme Rovaniemelle junaan ja kohti kotia.

Muutamia mietteitä partiovaelluksesta:

-14 vuotiaat tytöt kävelevät aivan samaa vauhtia kuin itsekkin. Kevyt rinkka autaa asiaa. Rinkkojen paino oli suurella osalla noin 15 kiloa ruokineen.

-Kukaan ei eksynyt tai tarvinnut muutenkaan huolenpitoa johtajilta. Koulutus tehosi (muutama ilta ja viikonloppu).

-Samoajat pärjäävät keskenään.

-Linja-auton ajanvarauksen tiedot varsinkin paikkojen varauksesta on todella puutteelliset.

-Hyvä ruoka parempi mieli. Emme syöneet kuin kerran pussipastaa.

-Pelkillä sandaaleillakin voi tehdä vaelluksen lapissa.

-Ensi vuonna uudelleen!!!

Suuri kiitos kaikilla mukana olleille sekä seuraaville merkeille/maahantuojille:

Fjällräven/primus.

Saimme lainaan viisi telttaa. Akka, keino sekä skule shape. Teltat toimivat täydellisesti. Kevyet teltat laskivat rinkkojen painoa joka on todella suuri asia jaksamisen kannalta. 14-17 vuotiaat eivät jaksa kantaa kymmenien kilojen rinkkoja vaan kaikki turha paino on karsittava pois.

Keittimiksi saimme lainaan primuksen pullon päälle ruuvattavat keittimet sekä yhden "spider" omilla jaloilla seisovan kaasukeittimen. Painonsäästö on huomattava verrattuna perinteiseen trangiaan. Käytimme trangian kattiloita. Vaikka pienet kaasukeittimet pullon päällä ovat huteria ei kukaan silti kaatanut kattilaansa tai jäänyt ilman lämmintä ruokaa.

Garmin.

Lainassa kaksi gps laitetta karttojen kanssa. Oregon 400t ja 450. Onneksemme kukaan ei eksynyt eikä gepsiä käynnistetty kertaakaan vaelluksen aikana. Suunnistuskoulutus oli näköjään opittu kunnolla.

Ennen vaellusta kokosimme teltat ja varmistimme toimivuuden.

Kaikki kuvat.

Huippu 2011 blogi. Josta löytyy kuvaus vaelluksesta 14 vuotiaan silmin.